Pukukopissa oli kolmannen finaalin jälkeen läpensä pettynyt joukkue. Joukkueen vastuunkantajat Järvinen ja Forsell olivat ensimmäisenä käsi pystyssä.

- Tero sanoi heti pelin jälkeen, että mä olin tänään ihan nolla. Mä nostin seuraavaksi käden pystyyn ja sanoin, että sama täällä, Järvinen kertoi.

Joukkue pettyi ja kaiveli syyt itsestään esiin, ja löysi voiton avaimet uudelleen.  
- Tappio oli kova pettymys. Oltaisi kyllä haluttu päättää tämä kotona. Mutta sen näki aamulla koko joukkueesta, että Kajaaniin lähdetään voittamaan, Forsell sanoi kultamitali kaulassa.
- Sanoin Syväsalmelle ennen peliä, että tänään vedetään rennosti, mutta jämäkästi, niin kuin koko kausi, Järvinen hehkutti.

Toinen pieni tunteen nostatus tapahtui juuri ennen peliä. Ismo Lehkonen toi TV-haastattelusta viestiä, että hokkilaisten mielestä TuTo on matkaväsyneempi. Se sai aikaan myrskyn, jota kesti 60 minuuttia, ja lopputulos oli monen pelaajan täyttymys. 

- Kun voi kasvattajaseuralle voittaa kultaa, se on parasta, mitä voi olla, julisti puolestaan liigaan siirtyvä Kai Syväsalmi.

Joukkueen voitto

TuTo teki finaaleissa 12 maalia Hokin kahdeksaa vastaan. Se pysyi visusti poissa jäähyaitiosta ja iski ylivoimalla. Joukkue oli ylivoimainen runkosarjassa, mutta joutui taistelemaan kullasta tosissaan. 

- Pleijarit ovat ihan eri pelit. Kun pelataan pleijaripeli vieraissa KooKoota vastaan tai runkosarjassa Titaaneja vastaan kotona, vertailua ei voi tehdä, Järvinen muistutteli.